Meiän (mun, Ennin ja Millan) matka Suomeen ei siis menny täysin nappiin niinku jotkut ehkä jo tietääki.. Lyhyesti selitettynä; lento Aucklandista Hong Kongiin laskeutu Manilaan, Filippiineille koneessa löytyneen vian takia. Odotusaika Filippiineillä oli tunnin, jonka jälkeen kerrottiin, että kone jää vuorokaudeks Filippiineille. Seuraavaa lentoa Hong Kongiin odotettiin about 4 h. Pieni paniikki iski siinä vaiheessa, ku tajuttiin, et Hong Kongin lentokenttä on tooosi iso ja kuultiin, että siellä tarvis ainaki kaks tuntia löytää omalle portille. Jos meiän lento Filippiineiltä ois lähteny ajoissa meiän ois pitäny olla täysin fine, noh lento lähti melkein tunnin myöhässä. Muutamat kyyneleetki siinä tirautettiin, koska tää myöhästyminen tarkotti sitä, että perillä oli alle kaks tuntia meiän lentoon Helsinkiin ja seuraava lento Suomeen ois lähteny 24 h päästä edellisestä... Hong Kongissa lähettiin heti buustaamaan kohti porttia ja loppuen lopuks meille jäi vielä noin tunti aikaa ennen Finnairin lentoa Helsinkiin. Siinä välissä ehittiin juosta vielä lentokentän toiseen päähän sanomaan final goodbyes mm Lukakselle ja Elinille.❤️
Suomeen tullessa tuli taas pienenä järkytyksenä, miten kylmältä muutama miinus aste tuntuu, ku tulin Uuden-Seelannin alkukesästä kylmään ja pimeeseen Suomeen. Nyt niihinki on jo totuttu! Tällä hetkellä musta tuntuu, ku oisin ollu täällä melkein koko vuoden. Kuitenki tuntuu, et just vasta tulin vaihosta, kaikki kotona ja Suomessa on taas outoa ja uutta. Päällimmäisenä mielessä sään lisäks on oikeanpuoleinen liikenne... Mähän katon aina väärään suuntaan, ku ylitän tien.. Seki alkaa mennä jo parempaan päin, mut ekoina päivinä se oli oikeesti pelottavaa. Eihän tavasta, jota oot tehny semi kauan pääse niin vaan eroon, vaikka kuinka tiedostaisit, et Suomessa on eripuoleinen liikenne. Osa kavereiden jutuistaki on menny tän vuoden osalta ihan ohi ja on ihan outoa kuulla, miten paljon mun vaihon ajassa onkaa ehtiny tapahtua. Toisaalta kyllähän mullaki tapahtu vaikka ja mitä tuolla toisella puolella maapalloa.
Koulun alotinki heti seuraavana päivänä, ku olin tullu kotiin, joten minkäänlaista lepoa ei siinä ehtiny ollakkaan. Jetlag paino aika vahvasti päälle ja ekan viikon ajan heräilin aina kolmen aikoihin yöllä. Nyt tottakai alan olla jo ihan Suomen aikavyöhykkeen ajassa. Ekat päivät koulussa meniki vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä oikeestaan ees ymmärtäny, mitä tunneilla puhuttiin. Onneks tässä jaksossa on kuitenki vaan neljä kurssia, et saa oikeesti vähän chillailla ja totutella takas lukioon paluuta. Nyt kans, ku käyn sekä uuden että vanhan ops:in mukaan vähän vaikeuttaa kirja-asioissa. Normaalisti saisin suoraan kirjat lainaan sisaruksilta tai kavereilta, mut nyt pitääki ostaa täysin uudet kirjat. Täähän tottakai helpottuu ens vuonna, ku tän vuoden ykköset alkaa myymään uuden ops:in kirjoja käytettynä.
En oikeesti vois olla kiitollisempi tästä mahollisuudesta, jonka oon saanu; muuttaa toiselle puolelle maailmaa ja kokea ja nähdä niin paljon. Tää vuos on opettanu mulle ihan hirveesti ja tuntuu, ku oisin ihan eri ihminen, ku mitä olin lähtiessä. Oon paljon itsevarmempi, itsenäisempi ja henkisesti "kypsempi". Muuten matkalta mukaan onki tarttunu mm sujuva enkku, toinen rakastava perhe ja elinikäisiä ystäviä. Mul on kyl ollu elämäni paras vuos, jonka tuun muistaa aina!🇳🇿❤️
Saa nähä, jos mä vielä jossain vaiheessa kirjotan postauksen, miltä tuntuu muutaman kuukauden jälkeen kotona.
 |
| AKL-HKG |
